top of page

Kolumni | Tekoälyn muutosvoima käynnistyy johdon kautta

Päivitetty: 16.4.

🎧 Kuuntele kirjoitus alta! Tekoälyfoorumi julkaisee kaikki jutut myös audiona. Kuuntele milloin vain, missä vain – vaikka puhelimen näyttö lukittuna.


Kirjoittaja: Iida Lähdemäki, operatiivinen johtaja, AI Finland

"Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että vaikka Suomella on erinomaiset lähtökohdat tekoälyn aikakaudella menestymiseen, jäämme jo nyt jälkeen tekoälyn jatkuvassa käytössä ja rohkeassa hyödyntämisessä.", kirjoittaa AI Finlandin operatiivinen johtaja Iida Lähdemäki.

Lue tiivistelmä


Kuvassa Iida Lähdemäki, AI Finlandin operatiivinen johtaja. Taustalla näkyy Tekoälyfoorumin sinivihreä logo harmaata taustaa vasten. Iida katsoo kameraan ja hymyilee, hänellä on vaaleat hiukset ja valkoinen kauluspaita.
Iida Lähdemäki (LinkedIn) toimii operatiivisena johtajana AI Finlandissa, toimialarajat ylittävässä yritysverkostossa, jonka tavoitteena on vauhdittaa tekoälyn hyödyntämistä suomalaisessa yrityskentässä.

Globaali tekoälykehitys jatkaa kiihtymistään, ja tekoälyn varaan on laskettu suuria odotuksia myös suomalaisessa yrityskentässä. Siitä huolimatta Tilastokeskuksen mukaan vain 24 % suomalaisyrityksistä hyödynsi tekoälyteknologioita viime vuonna. Nousua edellisvuoteen oli 9 prosenttiyksikköä, mutta tekoälyn käyttöönoton tahti on suomalaisyrityksissä huomattavasti verkkaisempi kuin mitä sen potentiaali antaisi odottaa. Mistä toivottua hitaampi kehitys johtuu?


AI Finland kysyi syksyllä 2024 järjestetyissä työpajoissaan yli 200 yrityksen edustajalta, mikä hidastaa tekoälyn hyödyntämistä heidän organisaatiossaan. Toimialasta ja koosta riippumatta vastaukseksi nousi osaamisen, ja sitä kautta rohkeuden ja realististen odotusten puute sekä monessa tapauksessa pelot ja ennakkoluulot. Sama havainto on noussut vuosi toisensa jälkeen myös Silo AI:n Nordic State of AI -tutkimuksissa: osaamisen puute on organisaatioissa yksi suurimmista esteistä tekoälyn laajamittaiselle hyödyntämiselle.


"Osaamisen puute" on kuitenkin laiska ilmaus – mitä osaamisella oikeastaan tekoälyn yhteydessä tarkoitetaan? Kuka ei osaa, kenen pitäisi osata, ja mitä? Mennessämme syvemmälle keskusteluihin niissä alkoi toistua kolme osaamisen kategoriaa, joilla kaikilla on keskeinen rooli yritysten onnistumisessa tekoälymatkallaan:


  1. Ylimmän johdon, mukaan lukien hallituksen ja omistajien, strateginen ymmärrys

  2. Henkilöstön tekoälylukutaito ja perusymmärrys

  3. Huipputason tekninen tekoälyosaaminen


Tekoälyn potentiaalin täysmääräinen hyödyntäminen alkaa johdon strategisesta ymmärryksestä. Johdon on kyettävä näkemään tekoälykohinan läpi ja ymmärrettävä tekoälyn mahdollisuudet sekä toisaalta realiteetit oman liiketoiminnan kontekstissa. Keskeistä on, että kyseinen ymmärrys ei rajoitu pelkästään generatiiviseen tekoälyyn, sillä monelle suomalaiselle yritykselle perinteiset tekoälyteknologiat ovat edelleen laajoja kielimalleja relevantimpia. Johdon tulee myös ymmärtää, että tekoäly ja siihen liittyvät mahdollisuudet eivät ole jotain, mikä voidaan ulkoistaa IT-osastolle, vaan liiketoimintastrategian ytimeen kuuluva kilpailuedun ajuri.


Henkilöstön tekoälyosaamisen näkökulmasta tilanne on huolestuttava. Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että vaikka Suomella on erinomaiset lähtökohdat tekoälyn aikakaudella menestymiseen, jäämme jo nyt jälkeen tekoälyn jatkuvassa käytössä ja rohkeassa hyödyntämisessä. Koko Suomen kilpailukyvyn kannalta on ratkaisevan tärkeää, että kansalaisilla – ja sitä kautta työntekijöillä – on laajamittaisesti vahvat generatiivisen tekoälyn taidot. Generatiivinen tekoäly on yksi historian demokratisoivimmista teknologioista: parhaita siinä eivät ole älykkäimmät tai koulutetuimmat, vaan ne, jotka ovat uteliaimpia ja kiinnostuneimpia. Kuka tahansa voi siis oppia. Kysymys kuuluu, miten saamme laajan kiinnostuksen ja innon herätettyä. Tekoälykehityksen jatkaessa vauhdittumistaan tulevaisuuden työelämässä tärkeimmiksi taidoiksi nousevat resilienssi, joustavuus ja kriittinen ajattelu. Keskeistä on pohtia, miten myös näitä taitoja voidaan kasvattaa organisaatioissa.


Kun puhumme huipputason tekoälyosaamisesta, hyvä uutinen on, että Suomessa on kansainvälisesti vertailtuna korkeatasoista tekoälytutkimusta ja -tutkijoita. Jotta voimme pitää ja houkutella osaajia Suomeen ja hyödyntää heidän osaamistaan suomalaisessa yrityskentässä, yritysten on pystyttävä tarjoamaan heille riittävän kunnianhimoisia ja mielenkiintoisia tekoälyhankkeita. Tässä yritysten hallituksilla ja omistajilla on keskeinen rooli – investoinnit tekoälystrategiassa tunnistettuihin kunnianhimoisiin hankkeisiin ovat avainasemassa osaajien houkuttelemisessa.


AI Finland haluaa osaltaan olla poistamassa osaamisen estettä kasvattamalla suomalaisyritysten ylimmän johdon tekoälyosaamista. Kunnianhimoinen tavoitteemme on kouluttaa 1 000 yrityksen johtoryhmää, hallitusta ja omistajaa tunnistamaan oman liiketoimintansa keskeisimmät tarpeet ja mahdollisuudet, jotka on mahdollista ratkaista tekoälypohjaisilla ratkaisuilla. Johdon ymmärrystä lisäämällä tavoitteenamme on luoda Suomeen 1 000 uutta tekoälyhanketta, jotka houkuttelevat tänne osaamista ja nostavat myös nykyisten työntekijöiden osaamistasoa – ja ennen kaikkea luovat sitä kuuluisaa kilpailuetua. Nyt on aika tehdä tekoälyosaamisesta kansallinen ylpeydenaihe. Lue lisää AI1000 – Kasvua tekoälyllä -koulutuksesta täällä.



Tietoa kirjoittajasta


Piditkö tästä kirjoituksesta? Tilaa ilmoitukset uusista Tekoälyfoorumin julkaisuista suoraan sähköpostiisi. Arvostamme myös valtavasti, mikäli jätät meille arvostelun Googlessa. Kiitos. 💙



Comments

bottom of page