Mielipidekirjoitus | Juristi joka pilasi kaiken
- Aku Nikkola
- 5 päivää sitten
- 2 min käytetty lukemiseen
Kirjoittaja: Aku Nikkola, juristi, toimitusjohtaja – Legit AI Oy
Kuoleeko juridiikan ala, kun oikeudellisesta tietotaidosta ja osaamisesta tulee kaikille avointa ja saavutettavaa?
Lakien, sopimusten ja muiden oikeudellisten tekstien ymmärtäminen on koko ihmiskunnan historian ajan ollut harvojen etuoikeus. Oikeuksien tai velvoitteiden kohteen ja säännöksen välissä on aina seisonut kallis tulkki, juristi.
He, jotka eivät ole itse juristeja tai joilla ei sellaiseen ole ollut varaa, ovat aina olleet heikommassa asemassa sääntöpohjaisessa yhteiskunnassamme. Ajattele vaikka sopimukseen liittyvää riitatilannetta, jossa vastakkain ovat juristi ja maallikko, peruskansalainen. Ratkaiseeko tällaisessa tilanteessa enemmän se, kumpi on oikeassa, vai se, kummalla on enemmän oikeudellista osaamista? Aivan.
Tekoälyn aikakaudella juristit ovat entisestään korostaneet valta-asemaansa vedoten tekoälyn kyvyttömyyteen tuottaa, tulkita ja etsiä oikeudellisia sisältöjä.
"Tekoäly ei osaa tulkita lakia!" "Älä käytä tekoälyä oikeudelliseen tiedonhakuun! "Tekoäly hallusinoi oikeustapauksia! "Älä käytä tekoälyä sopimusten tekemiseen nollasta!"
Puhun kokemuksesta. Nämä ovat omia kommenttejani tekoälystä vuosilta 2022–2025.
Sitten vuosi vaihtui, Claude päivittyi ja tekoäly pystyikin näihin kaikkiin. Korjattavaa tekoälyn tulkinnoissa ja teksteissä oli enää vähän, jos lainkaan.
Vastaava on jo tapahtunut aiemmin ohjelmistokehityksen alalla, jossa ohjelmistokehittäjät ovat
menettäneet valtaistuimensa vibekodaaville maallikoille, peruskansalaisille, joiden ei tarvitse
ymmärtää koodaamisesta mitään luodakseen toimivia ja hyödyllisiä sovelluksia.
Vahva avoimen lähdekoodin kulttuuri ja tiedon vapaa jakaminen ovat nopeuttaneet tätä kehitystä. Stack Overflow, GitHub, avoin lähdekoodi. Jo ennen tekoälyä tietoa ja osaamista jaettiin todella avoimesti.
Lakialalla tilanne on aina ollut päinvastainen. Toisin kuin ohjelmistokehityksessä, juristit ovat tehneet itsestään tärkeitä pitämällä kaiken tiedon itsellään. Juridiikassa ei avointa lähdekoodia tunneta.
Juuri siksi opetin tekoälylle suomalaisen juristin taitoja ja annoin sen kaikkien käyttöön ilmaiseksi. Mutta mikä järki tässä on?
Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun joku yrittää "pilata" suljetun alan avoimuudella. Kun Linus Torvalds julkaisi Linuxin ilmaiseksi vuonna 1991, malli tuntui järjettömältä. Microsoft otti sen silti vakavasti. Vuonna 1998 vuodettiin yrityksen sisäiset muistiot, Halloweendokumentit, joissa Linux kuvattiin eksistentiaalisena uhkana ja avoimuus voimana, joka oli tukahdutettava.
Linux ei tuhoutunut. Se pyörittää nykyään internettiä, pilvipalveluita ja tekoälyä. Microsoft itse käyttää myös Linuxia.
Lakialan muutos on väistämätön, ja aivan kuten ohjelmistokehittäjien, myös juristien on löydettävä tarkoituksensa uudelleen. Se tuskin koskaan oli portinvartijan rooli, jollaiseksi se tuhansien vuosien saatossa kehittyi.
Ohjelmistokehitystä ei pilattu. Se demokratisoitui. Juridiikkaakaan ei pilata avoimuudella.
Aku Nikkola
juristi, toimitusjohtaja
13. huhtikuuta 2026
Kirjoittaja on Suomen johtava tekoälyn asiantuntija juridiikan alalla.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Tilaa ilmoitukset uusista Tekoälyfoorumin julkaisuista suoraan sähköpostiisi. Arvostamme myös valtavasti, mikäli jätät meille arvostelun Googlessa. Kiitos. 💙
Kommentit