Kolumni | Tekoälykurssin 300 uniikkia harjoitustyötä paljastavat: yritysten suurin innovaatioresurssi on hyödyntämättä
- Kira Sjörberg
- 1.4.
- 4 min käytetty lukemiseen
Päivitetty: 16.4.
🎧 Kuuntele kirjoitus alta! Tekoälyfoorumi julkaisee kaikki jutut myös audiona. Kuuntele milloin vain, missä vain – vaikka puhelimen näyttö lukittuna.
Kirjoittaja: Kira Sjöberg, tekoälyvalmentaja ja yrittäjä
"Käytännössä jokainen osallistuja tuo oman näkökulmansa tekoälyn hyödyntämiseen, mikä luo valtavan määrän erilaisia käyttötapauksia siitä, miten tekoälytyökaluja voi käyttää arjen tehostamiseen ja työn kehittämiseen", kirjoittaa Kira Sjöberg.
Lue tiivistelmä
Näin rakennetaan työelämän uudet pelisäännöt – vapaus kehittää, lupa kokeilla!
Miltä kuulostaisi, jos työpaikallasi jokainen voisi vapaasti hyödyntää tekoälyä oman työnsä kehittämiseen ja tehostamiseen ilman raskaita IT-prosesseja tai jatkuvaa johdon hyväksyntää? Kuvittele, että tekoäly olisi kuin työtoveri, jonka kanssa voit pallotella ideoita, ratkoa haasteita ja löytää aivan uudenlaisia ratkaisuja. Juuri tällaista tulevaisuutta rakennetaan parhaillaan Tekoälytalkoot-koulutusprojektissa. Koulutuskokonaisuus pyrkii muuttamaan työntekijät aktiivisiksi yrityksen liiketoiminnan kehittäjiksi tekoälyn avulla ja luo pohjan täysin uudenlaiselle työelämälle.
Käynnissä oleva Tekoälytalkoot-koulutusprojekti on Jotpan (Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus) rahoittama hanke, jossa 3600 ammattilaista kouluttautuu tekoälyn hyödyntämisessä työn tehostamiseksi viidellä eri ammattialueella. Kyseessä on kattava koulutus, mikä tarjoaa osallistujille paitsi teoreettista tietoa myös käytännön harjoittelua, jossa tekoäly tuodaan osaksi omaa arkea ja työtehtäviä ja sparrikaveriksi.
Eräs kursseista on "Tekoälytyökalut työn tehostamisessa", ja olennaista tässä koulutuksessa onkin käytännönläheisyys: osallistuja tunnistaa omaan työhön liittyvän ongelman tai kehityskohteen ja käyttää laajaa kielimallia eli LLM:ää sen ratkaisemiseen tai tehostamiseen. Tämä prosessi ei ole yksinomaan tekninen, vaan siihen sisältyy myös eettisten, tietosuojan, tekijänoikeuksien ja vinoumien huomioiminen, käyttökelpoisen ja tasavertaisen tuloksen saavuttamiseksi.
Harjoitustyöt kuin ihmiset: jokainen omanlaisensa!
Projektissa on tähän mennessä reilussa kolmessa kuukaudessa tuotettu kolmattasataa harjoitustyötä . Yksi mielenkiintoisimmista havainnoista on se, että yksikään harjoitustyö ei ole ollut samanlainen. Tämä moninaisuus kertoo siitä, kuinka erilaiset ihmiset ajattelevat ja kuinka heidän tarpeensa ja lähestymistapansa eroavat toisistaan ja miten generatiivinen tekoäly taipuu moneen toimien ikään kuin ihmisen jatkeena. Käytännössä jokainen osallistuja tuo oman näkökulmansa tekoälyn hyödyntämiseen, mikä luo valtavan määrän erilaisia käyttötapauksia siitä, miten tekoälytyökaluja voi käyttää arjen tehostamiseen ja työn kehittämiseen.
Tämä moninaisuus on samalla erinomainen osoitus siitä, miten tekoälylukutaitoa voidaan parantaa parhaiten käytännön ja tekemisen kautta. Kun osallistujat oppivat iteratiivisesti työskentelemään kielimallin kanssa, he oppivat myös tunnistamaan omia vinoumiaan ja reflektoimaan omaa ajatteluaan. Tämä ei pelkästään paranna heidän kykyään hyödyntää tekoälyä, vaan myös kehittää omaa kriittistä ajatteluaan suhteessa tekoälyyn sekä tiedon käsittelytaitohin - asia mikä on kyseisen kurssin keskiössä .
Tekoäly, erityisesti generatiivinen tekoäly ja sen piirissä kielimallit, ovat käytännössä käyttäjänsä peili. Tämä ajatus pitää olla selkeä, jotta ihmiset ymmärtävät input-output-säännön kun käyttävät eri tekoälytyökaluja. Samalla filttereitä ja sääntöjä rakentamalla, kielimallien laaja käyttäminen ja kouluttaminen (toivottavasti) mahdollistaa mallin rakentamisen yhdenvertaisempaan suuntaan. Esimerkkinä tästä on Tiede-lehdessä 2024 julkaistu artikkeli, jossa kerrottiin kokeilusta, jossa (vartioidut) kielimallit auttoivat muuttamaan salaliittoteoreettikkojen mielipiteitä kun ihmiset laitettiin promptaamaan kielimallilta tietoja ja kielimalli oli ohjattu vastaamaan objektiivisesti ja väsymättömästi. Tämä kuvastaa näiden teknologioiden positiivista potentiaalia.
Onko Suomalaisen johtamisen kulttuurin muutos edessä?
Tekoälytalkoot-koulutuksen kautta nähdään selkeästi, että suomalaisen johtamisen kulttuurimuutos on väistämätön. Ne yritykset, jotka uskaltavat lähteä tähän muutokseen, tulevat olemaan voittajia. Kyse ei ole pelkästään uusien työkalujen käyttöönotosta, vaan kokonaisvaltaisesta muutoksesta siinä, miten johtaminen ymmärretään ja toteutetaan.
Perinteiset hierarkkiset johtamismallit, joissa tekoälytyökaluja hyödynnetään ainoastaan ylhäältä annettujen ohjeiden perusteella, eivät enää toimi tekoälyn nopealiikkeisessä maailmassa. Sen sijaan tarvitaan uutta ajattelutapaa, joka voidaan kuvata ‘kansalaiskehittäjä’ -ajatteluksi. Tämä tarkoittaa sitä, että organisaation ihmisille annetaan vapaus ja mahdollisuus hyödyntää tekoälytyökaluja työnsä tehostamiseen ja innovointiin itsenäisesti. Tämä muutosprosessi tullee olemaan haastava Suomen kaltaisessa turvallisuushakuisessa maassa.
Konkreettinen esimerkki Citizen Developer -mallin arvopotentiaalista (Hypoteettinen laskelma)
Seuraava esimerkki kuvaa kansalaiskehittäjä -mallin (Citizen Developer) mahdollista taloudellista arvoa ja potentiaalia, jota myös Tekoälytalkoot-koulutuksen kaltainen käytännönläheinen koulutus voi auttaa saavuttamaan. Vaikka kyseessä eivät ole suoraan koulutuksesta saadut tulokset, malli antaa konkreettisen benchmarkin yrityksille jotka haluavat lähteä citizen developer ajattelun tielle. Alla ihan hypoteettisiä lukuja antamaan pohjaa asian pohdiskelulle:
1000 ideaa vuodessa, joista:
1 idea (0,1 %) on ns. ”yksisarvinen”, ehdotettu lisäarvo 500 000 euroa vuodessa.
99 ideaa (9,9 %) tehostavat työtä skaalautuvasti, yhteisarvo 990 000 euroa vuodessa (99 ideaa x 10 000 euroa per idea).
450 ideaa (45 %) parantavat yksilötason työmotivaatiota ja tehokkuutta, arvioitu arvo 90 000 euroa vuodessa (450 ideaa x 200 hypoteettista euroa).
Loput 450 ideaa (45 %) eivät tuota suoraa taloudellista hyötyä, mutta tarjoavat arvokasta oppia toimivuudella tai toimimattomuudella mutta eivät ainakaan tuota haittaa.
Vaikka suuri osa ideoista ei tuota suoraa rahallista hyötyä, niiden avulla saavutettu työntekijöiden parempi työhyvinvointi ja motivaatio tuottavat todennäköisesti merkittävää epäsuoraa hyötyä. Toki organisaatio vaatii toimintamallin taustalle jonkinlaisen viitekehyksen eettisen ja tietoturvallisen tekoälyn käytölle, mutta sekään ei saisi olla liian tiukka vaan enemmän myös iteraatiolle avoin kokonaisuus muutosorientoituneessa prosessissa.
Tutkimusten mukaan työhyvinvointiin investoiminen voi tuoda moninkertaisen taloudellisen hyödyn, ja motivoituneet työntekijät ovat tutkimusten mukaan keskimäärin 17 % tuottavampia (Gallup). Yllä esitetyillä hypoteettisilla euro-oletuksilla vuosittainen kokonaisarvo innovaatioista voisi olla jopa 1,5miljoonaa euroa 100 ihmisen organisaatiossa.
Tekoälytalkoiden käytännönläheiset kurssit tarjoavat siis paitsi välttämättömiä käytännön taitoja tekoälyn hyödyntämiseen, myös avaa monipuolisia käyttöskenaarioita ja korostaa tarvetta johtamisen kehittymiselle kohti mallia, jossa työntekijöille annetaan enemmän vapautta ja mahdollisuuksia innovoida (Citizen Developer -ajattelu). Tulevaisuudessa tämän kaltaiset käytännönläheiset koulutukset ovat avainasemassa organisaatioiden kilpailukyvyn vahvistamisessa, tekoälylukutaidon parantamisessa ja uudenlaisen, mahdollistavan johtamisen rakentamisessa.
Tekoälytyökalu tai tässä tapauksessa laaja kielimalli ei ole vain väline, vaan myös katalyytti uudenlaiselle työskentelylle ja ajattelutavoille. Toki tämä vaatii myös kaikilta ihmisiltä mindset muutosta, mikä ei ole välttämättä mahdollista tai ainakaan helppoa. High-agency-ominaisuus ihmisissä on nostettu viime aikoina esiin tulevaisuuden taitona tai ominaisuutena ja tarve coachaamiseen organisaatioissa tämän saavuttamiseksi on varmasti tarpeen johon mm. Leanista tutun Kaizen-menetelmän on ajateltu olevan toimiva.
Tekoälytyökalut työn tehostajana -kurssin kautta osallistujista tulee aktiivisia tekoälyn hyödyntäjiä, jotka haastavat omaa ajatteluaan ja lähestyvät ongelmia uusilla tavoilla. Tämä ei ainoastaan paranna tekoälylukutaitoa, vaan luo myös pohjaa uudenlaiselle työelämälle, jossa jokaisella on mahdollisuus olla aktiivinen osa kehitystä ja tuottaa myös Suomelle uuden reitin innovaatiolähtöiseen tekemiseen liiketoiminnassa ja yhteiskunnassa laajemmin.
Tietoa kirjoittajasta
Piditkö tästä artikkelista? Tilaa ilmoitukset uusista Tekoälyfoorumin julkaisuista suoraan sähköpostiisi. Arvostamme myös valtavasti, mikäli jätät meille arvostelun Googlessa. Kiitos. 💙
Comments