top of page

Artikkeli | "Amen, ChatGPT" – tekoälyn avulla järjestetty jumalanpalvelus keräsi Paavalinkirkon täyteen

  • Writer: Aku Nikkola
    Aku Nikkola
  • 5 päivää sitten
  • 3 min käytetty lukemiseen

🎧 Kuuntele kirjoitus alta! Tekoälyfoorumi julkaisee kaikki jutut myös audiona. Kuuntele milloin vain, missä vain – vaikka puhelimen näyttö lukittuna.


Kirjoittaja: Aku Nikkola, Tekoälyfoorumin päätoimittaja. Tässä kirjoituksessa on hyödynnetty ChatGPT:n o3-mallia ja Claude 3.7 Sonnettia. Juttu pohjautuu Ylen 5.2. julkaisemaan uutiseen jumapalveluksen valmistelusta ja The Associated Pressin 8.3. julkaisemaan kirjoitukseen tekoälyjumalanpalveluksen opeista.

"Yleensä kun ihmiset puhuvat tekoälystä, he puhuvat siitä, mitä tekoäly voi tehdä tulevaisuudessa. Mutta tulevaisuus on nyt", toteaa pappi Petja Kopperoinen.
Pappi Petja Kopperoinen seisoo tiiliseinän edessä katse suunnattuna sivulle. Hänellä on yllään musta papinpaita, jossa hopeinen risti kauluksessa.
Jumalanpalveluksen valmistelussa keskeisessä roolissa toiminut pappi Petja Kopperoinen rakensi 45 minuutin kokonaisuuden useilla generatiivisilla sovelluksilla, kuten ChatGPT:llä, Sunolla ja Synthesialla. Kuva: Marissa Tammisalo.

Suomen ensimmäinen tekoälyjumalanpalvelus järjestettiin Paavalinkirkossa


Helsingin Paavalinkirkossa järjestettiin 4. maaliskuuta Suomen ensimmäinen jumalanpalvelus, jonka lähes koko sisältö – saarna, rukoukset, virret, musiikki ja visuaalinen tarina – oli tuotettu tekoälytyökaluilla. Kokeilu houkutteli paikalle yli 120 kuulijaa, selvästi enemmän kuin arki-iltojen tilaisuuksissa tavallisesti käy.


Idea jumalanpalveluksesta syntyi pappi Petja Kopperoisen mukaan opintomatkalla Genevessä pidetyssä AI & Religion -konferenssissa, jossa hän kuuli Saksassa vuonna 2023 järjestetystä vastaavasta kokeilusta. Hän halusi toistaa vastaavanlaisen tapahtuman omassa Paavalin seurakunnassaan ja kertoi ajatuksistaan kirkkoherra Kari Kanalalle. Kanala myönsi suhtautuneensa kokeiluun aluksi varauksella, mutta halunneensa kohdata uuden ilmiön avoimin mielin.


"Ajattelen, että mitä vastustaa, sitä kohti täytyy mennä. Ajatus siitä, että kirkko voisi olla veturi eikä resiina, kiinnostaa minua paljon", Kanala kertoi Ylelle.

Asiasta päätettiin kuitenkin informoida etukäteen Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasaloa, sillä tekoälyn tuominen jumalanpalvelukseen oli niin uusi asia.



Mitä jumalanpalveluksen suunnittelusta ja toteutuksesta opittiin?


Tekoälyjumalanpalveluksen valmistelussa keskeisessä roolissa toiminut Kopperoinen rakensi 45 minuutin kokonaisuuden useilla generatiivisilla sovelluksilla. ChatGPT (4o-malli) kirjoitti saarnan, rukoukset ja osan laulujen sanoituksista, Suno-sovellus sävelsi pop-tyylisiä melodioita, ja Synthesia loi videoavatarit Kopperoisesta, kirkkoherra Kari Kanalasta sekä heidän kollegastaan.

Yksi kokeilun hätkähdyttävimmistä elementeistä oli Akool-teknologialla toteutettu edesmenneen presidentti Urho Kekkosen ääni lukemassa Vanhan testamentin tekstiä.


Paavalinkirkon alttaritaustan eteen asetetulla suurella näytöllä esitetään video, jossa näkyy pappi Petja Kopperoisen AI-avatar seisomassa kirkon alttarilla. Kirkossa istuu yleisöä penkeissä seuraamassa esitystä, ja tilaa valaisee sininen valoshow.
"Yleensä kun ihmiset puhuvat tekoälystä, he puhuvat siitä, mitä tekoäly voi tehdä tulevaisuudessa. Mutta tulevaisuus on nyt", Kopperoinen totesi AP Newsille. Hän kuvaili tuntemuksiaan oman avatarinsa näkemisestä "aavemaisiksi" – virtuaalinen versio hänestä julisti sanoja, joita hän ei ollut koskaan lausunut. Kuva: AP Photo/Sergei Grits.

Kirkon suurella valkokankaalla heijastettu tarina esitti Jeesuksen perinteisissä kaavuissa pitkine hiuksineen ja partoineen, kun taas Saatana oli puettu nykyaikaisempiin vaatteisiin, kasvoillaan uhkaava ilme ja korkeampi ääni – molemmat hahmot olivat täysin tekoälyn luomia.


Tekoälyn käytölle asetettiin kuitenkin selkeät rajat. Synninpäästöä ei annettu tekoälyn välityksellä, eikä ehtoollista jaettu lainkaan – ja nämä rajat myös tekoäly asetti itse. "Tekoäly vastasi, ettei se voi antaa synninpäästöä tai siunata", kertoi Kopperoinen Ylelle.


ChatGPT kieltäytyi aluksi myös kirjoittamasta dialogia Jeesuksen ja Saatanan välille, mutta myöntyi lopulta, kun Kopperoinen vakuutti olevansa luterilainen pappi ja ettei keskustelun kirjoittamisessa ollut mitään sopimatonta.


Itse tilaisuudessa papit ja seurakuntalaiset lauloivat muutaman perinteisen virren oikean kanttorin säestyksellä, mutta tekoälyn tuottamat kappaleet herättivät ristiriitaisia tunteita. Toisaalta niistä tykättiin, mutta toisaalta niiden kuvailtiin olevan "sieluttomia".


"Pidin kyllä lauluista. Ne olivat todella tarttuvia, vaikka niiltä puuttuikin sellainen sielu, joka ihmisillä on", kuvaili opiskelija Jeera Pulkkinen, joka ei pitänyt tekoälyn tekstien nopeasta esitystavasta.


"Se tuntui enemmän esitykseltä kuin messulta... Tuntui etäiseltä. En tuntenut, että he puhuivat minulle", kertoi Taru Nieminen AP Newsille.


Myös Helsingin seurakuntayhtymän kehitysjohtaja Eeva Salonen totesi, että palvelus tuntui "enemmän esitykseltä" ja persoonattomammalta kuin mitä se olisi ollut oikeiden ihmisten kanssa. "Mutta pidin siitä todella", hän lisäsi.


Henkilö kuvaa älypuhelimellaan kirkossa esitettävää videota, jossa näkyy pitkätukkainen, valkoiseen pukuun pukeutunut AI-avatar, Jeesus, aavikkotaustalla. Puhelimen näytölle heijastuu kirkon siniseksi valaistu sisätila. Kuva: AP Photo/Sergei Grits.
Osallistuja ottamassa kuvaa tekoälyn avulla kuvitetusta Jeesuksesta. Kuva: AP Photo/Sergei Grits.

Yleisön reaktiot vahvistivat Kopperoisen näkemystä tekoälyn roolista kirkossa: tekoäly voi toimia apuvälineenä, mutta se ei korvaa papin kykyä empatiaan ja aitoon kohtaamiseen. "Se ei voi olla empaattinen ihmisiä kohtaan. Tekoäly ei voi todella vastata kysymyksiisi hengellisellä tavalla", Kopperoinen totesi.


Sekä Kopperoinen että Kanala uskovat, että tekoälyllä on kuitenkin paikkansa kirkossa. Paavalinkirkko käyttää sitä jo kirjanpidossa, ja Kopperoinen kääntyy joskus ChatGPT puoleen apuna saarnojen laatimisessa tai etsiessään säkeitä tietystä aiheesta.


"Ajattelen, että tämä on keskustelunavaus. Tekoäly näyttää vääjäämättä tulevan itse kunkin työelämään", Kopperoinen sanoi Ylelle.


Paavalinkirkko toivoo kokeilun herättävän keskustelua siitä, miten kirkko voisi tavoittaa ihmisiä, joita perinteinen sunnuntaiaamun jumalanpalvelus ei puhuttele. Kopperoisen mukaan on ymmärrettävää, ettei kaikkia kiinnosta sunnuntainen jumalanpalvelus aamukymmeneltä.


"Raamatussa Paavalia pidetään esikuvana, joka meni paikkoihin, missä ei ollut vielä käyty. Siksi on luontevaa, että nimenomaan Paavalin seurakunta tavoittaa niitä ihmisiä, joita ei ole ennen tavoitettu", hän totesi.


Alankomaiden Twenten yliopiston teknologian etiikan tutkija Anna Puzio huomautti AP Newsille, että tekoälyyn liittyvien huolenaiheiden vuoksi on tärkeää, että kirkot ja uskonnolliset ryhmät kokeilevat sitä. Näin ne voivat auttaa "muokkaamaan näitä tekoälyprosesseja ja kehittämään tekoälyä ja suunnittelemaan sitä vastuullisella tavalla".

Tällainen aktiivinen rooli teknologian kehittämisessä ja käyttöönotossa pelkän muutoksiin reagoimisen sijaan voi synnyttää arvokkaita oivalluksia – niin kirkolle kuin muillekin yhteiskunnan toimijoille. Ehkä arvokkain oppi kokeellisesta jumalanpalveluksesta on juuri se, että rajojen kokeilu auttaa määrittelemään ytimen – sen, mikä lopulta tekee kohtaamisesta aidon ja merkityksellisen, oli kyse sitten hengellisestä tai maallisesta yhteydestä.



Piditkö tästä kirjoituksesta? Tilaa ilmoitukset uusista Tekoälyfoorumin julkaisuista suoraan sähköpostiisi. Arvostamme myös valtavasti, mikäli jätät meille arvostelun Googlessa. Kiitos. 💙



Comments


bottom of page