Hae Tekoälyfoorumilta

🎧  Kuuntele kirjoitus alta! Tekoälyfoorumi julkaisee kaikki jutut myös audiona. Kuuntele milloin vain, missä vain – vaikka puhelimen näyttö lukittuna. Kirjoittaja: Aku Nikkola, Tekoälyfoorumin päätoimittaja. Tässä kirjoituksessa on hyödynnetty ChatGPT:n o3-mallia ja Claude 3.7 Sonnettia. Juttu pohjautuu Ylen 5.2. julkaisemaan uutiseen jumapalveluksen valmistelusta ja The Associated Pressin 8.3. julkaisemaan kirjoitukseen tekoälyjumalanpalveluksen opeista . "Yleensä kun ihmiset puhuvat tekoälystä, he puhuvat siitä, mitä tekoäly voi tehdä tulevaisuudessa. Mutta tulevaisuus on nyt", toteaa pappi Petja Kopperoinen . Jumalanpalveluksen valmistelussa keskeisessä roolissa toiminut pappi Petja Kopperoinen rakensi 45 minuutin kokonaisuuden useilla generatiivisilla sovelluksilla, kuten ChatGPT:llä, Sunolla ja Synthesialla. Kuva: Marissa Tammisalo. Suomen ensimmäinen tekoälyjumalanpalvelus järjestettiin Paavalinkirkossa Helsingin Paavalinkirkossa järjestettiin 4. maaliskuuta Suomen ensimmäinen jumalanpalvelus, jonka lähes koko sisältö – saarna, rukoukset, virret, musiikki ja visuaalinen tarina – oli tuotettu tekoälytyökaluilla. Kokeilu houkutteli paikalle yli 120 kuulijaa, selvästi enemmän kuin arki-iltojen tilaisuuksissa tavallisesti käy. Idea jumalanpalveluksesta syntyi pappi Petja Kopperoisen mukaan opintomatkalla Genevessä pidetyssä AI & Religion -konferenssissa, jossa hän kuuli Saksassa vuonna 2023 järjestetystä vastaavasta kokeilusta . Hän halusi toistaa vastaavanlaisen tapahtuman omassa Paavalin seurakunnassaan ja kertoi ajatuksistaan kirkkoherra Kari Kanalalle. Kanala myönsi suhtautuneensa kokeiluun aluksi varauksella, mutta halunneensa kohdata uuden ilmiön avoimin mielin. "Ajattelen, että mitä vastustaa, sitä kohti täytyy mennä. Ajatus siitä, että kirkko voisi olla veturi eikä resiina, kiinnostaa minua paljon", Kanala kertoi Ylelle . Asiasta päätettiin kuitenkin informoida etukäteen Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasaloa, sillä tekoälyn tuominen jumalanpalvelukseen oli niin uusi asia. Mitä jumalanpalveluksen suunnittelusta ja toteutuksesta opittiin? Tekoälyjumalanpalveluksen valmistelussa keskeisessä roolissa toiminut Kopperoinen rakensi 45 minuutin kokonaisuuden useilla generatiivisilla sovelluksilla. ChatGPT (4o-malli) kirjoitti saarnan, rukoukset ja osan laulujen sanoituksista, Suno -sovellus sävelsi pop-tyylisiä melodioita, ja Synthesia loi videoavatarit Kopperoisesta, kirkkoherra Kari Kanalasta sekä heidän kollegastaan. Yksi kokeilun hätkähdyttävimmistä elementeistä oli Akool -teknologialla toteutettu edesmenneen presidentti Urho Kekkosen ääni lukemassa Vanhan testamentin tekstiä. "Yleensä kun ihmiset puhuvat tekoälystä, he puhuvat siitä, mitä tekoäly voi tehdä tulevaisuudessa. Mutta tulevaisuus on nyt", Kopperoinen totesi AP Newsille . Hän kuvaili tuntemuksiaan oman avatarinsa näkemisestä "aavemaisiksi" – virtuaalinen versio hänestä julisti sanoja, joita hän ei ollut koskaan lausunut. Kuva: AP Photo/Sergei Grits. Kirkon suurella valkokankaalla heijastettu tarina esitti Jeesuksen perinteisissä kaavuissa pitkine hiuksineen ja partoineen, kun taas Saatana oli puettu nykyaikaisempiin vaatteisiin, kasvoillaan uhkaava ilme ja korkeampi ääni – molemmat hahmot olivat täysin tekoälyn luomia. Tekoälyn käytölle asetettiin kuitenkin selkeät rajat. Synninpäästöä ei annettu tekoälyn välityksellä, eikä ehtoollista jaettu lainkaan – ja nämä rajat myös tekoäly asetti itse. "Tekoäly vastasi, ettei se voi antaa synninpäästöä tai siunata", kertoi Kopperoinen Ylelle. ChatGPT kieltäytyi aluksi myös kirjoittamasta dialogia Jeesuksen ja Saatanan välille, mutta myöntyi lopulta, kun Kopperoinen vakuutti olevansa luterilainen pappi ja ettei keskustelun kirjoittamisessa ollut mitään sopimatonta. Itse tilaisuudessa papit ja seurakuntalaiset lauloivat muutaman perinteisen virren oikean kanttorin säestyksellä, mutta tekoälyn tuottamat kappaleet herättivät ristiriitaisia tunteita. Toisaalta niistä tykättiin, mutta toisaalta niiden kuvailtiin olevan "sieluttomia". "Pidin kyllä lauluista. Ne olivat todella tarttuvia, vaikka niiltä puuttuikin sellainen sielu, joka ihmisillä on", kuvaili opiskelija Jeera Pulkkinen, joka ei pitänyt tekoälyn tekstien nopeasta esitystavasta. "Se tuntui enemmän esitykseltä kuin messulta... Tuntui etäiseltä. En tuntenut, että he puhuivat minulle", kertoi Taru Nieminen AP Newsille. Myös Helsingin seurakuntayhtymän kehitysjohtaja Eeva Salonen totesi, että palvelus tuntui "enemmän esitykseltä" ja persoonattomammalta kuin mitä se olisi ollut oikeiden ihmisten kanssa. "Mutta pidin siitä todella", hän lisäsi. Osallistuja ottamassa kuvaa tekoälyn avulla kuvitetusta Jeesuksesta. Kuva: AP Photo/Sergei Grits. Yleisön reaktiot vahvistivat Kopperoisen näkemystä tekoälyn roolista kirkossa : tekoäly voi toimia apuvälineenä, mutta se ei korvaa papin kykyä empatiaan ja aitoon kohtaamiseen. "Se ei voi olla empaattinen ihmisiä kohtaan. Tekoäly ei voi todella vastata kysymyksiisi hengellisellä tavalla", Kopperoinen totesi. Sekä Kopperoinen että Kanala uskovat, että tekoälyllä on kuitenkin paikkansa kirkossa. Paavalinkirkko käyttää sitä jo kirjanpidossa, ja Kopperoinen kääntyy joskus ChatGPT puoleen apuna saarnojen laatimisessa tai etsiessään säkeitä tietystä aiheesta. "Ajattelen, että tämä on keskustelunavaus. Tekoäly näyttää vääjäämättä tulevan itse kunkin työelämään", Kopperoinen sanoi Ylelle. Paavalinkirkko toivoo kokeilun herättävän keskustelua siitä, miten kirkko voisi tavoittaa ihmisiä, joita perinteinen sunnuntaiaamun jumalanpalvelus ei puhuttele. Kopperoisen mukaan on ymmärrettävää, ettei kaikkia kiinnosta sunnuntainen jumalanpalvelus aamukymmeneltä. "Raamatussa Paavalia pidetään esikuvana, joka meni paikkoihin, missä ei ollut vielä käyty. Siksi on luontevaa, että nimenomaan Paavalin seurakunta tavoittaa niitä ihmisiä, joita ei ole ennen tavoitettu", hän totesi. Alankomaiden Twenten yliopiston teknologian etiikan tutkija Anna Puzio huomautti AP Newsille, että tekoälyyn liittyvien huolenaiheiden vuoksi on tärkeää, että kirkot ja uskonnolliset ryhmät kokeilevat sitä. Näin ne voivat auttaa "muokkaamaan näitä tekoälyprosesseja ja kehittämään tekoälyä ja suunnittelemaan sitä vastuullisella tavalla". Tällainen aktiivinen rooli teknologian kehittämisessä ja käyttöönotossa pelkän muutoksiin reagoimisen sijaan voi synnyttää arvokkaita oivalluksia – niin kirkolle kuin muillekin yhteiskunnan toimijoille. Ehkä arvokkain oppi kokeellisesta jumalanpalveluksesta on juuri se, että rajojen kokeilu auttaa määrittelemään ytimen – sen, mikä lopulta tekee kohtaamisesta aidon ja merkityksellisen, oli kyse sitten hengellisestä tai maallisesta yhteydestä. Piditkö tästä kirjoituksesta? Tilaa ilmoitukset uusista Tekoälyfoorumin julkaisuista suoraan sähköpostiisi. Arvostamme myös valtavasti, mikäli jätät meille arvostelun Googlessa . Kiitos. 💙

🎧  Kuuntele kirjoitus alta! Tekoälyfoorumi julkaisee kaikki jutut myös audiona. Kuuntele milloin vain, missä vain – vaikka puhelimen näyttö lukittuna. Kirjoittaja: Hanna Saari, myynti- ja markkinointijohtaja. "Onnistuneiden ohjelmistorobotiikkahankkeiden tapaan myös tekoälyn integrointi osaksi yrityksen toimintoja muistuttaa enemmän shakkia kuin bingoa: voittaja on se, joka suunnittelee monta siirtoa edelle – ei se joka huutaa ensimmäisenä bingo! ", kirjoittaa Hanna Saari. Hanna Saari on NorthCoden CSO & osakas sekä viisaan teknologian puolestapuhuja.  Pelaako yrityksenne tekoälyn kanssa shakkia vai bingoa? Älykkyys on nopeutta ja nokkeluutta, kykyä tarttua keskusteluun, ennen kuin se ehtii hyytyä. Ja keskustelulla tarkoitan puhuttua, sanoitettua tai kuvitettua kommunikaatiota. Siksi kai tekoälyäkin kutsutaan nimenomaan älyksi. Vaikka tosiasiassahan se on datan prosessointia yhä nopeammin ja nopeammin ja näennäisesti tehtyä päättelyä tästä kaikesta tiedon käsittelystä. Mutta lopputulos vaikuttaa ulospäin älykkyydeltä. Älykkyys ei ole sama asia kuin viisaus . Viisas henkilö voi olla myös älykäs, mutta nopeuden sijaan hän myös malttaa pysähtyä ja tarkkailla kokonaiskuvaa. Viisautta on asioihin perehtyminen, pitkäjänteinen tekeminen ja tietynlainen yhteisen hyvän edistäminen kaiken opitun avulla. Älykkyys – tässä tapauksessa tekoälyn hyödyntäminen – ei itsessään ole viisautta, sillä sitäkin voi käyttää viisaasti tai tyhmästi. Tarkastellaanpa hetki tapahtumia joitain vuosia taaksepäin. Olin vajaa 10 vuotta sitten mukana, niin sanotusti aallon harjalla, tarjoamassa ohjelmistorobotiikkaa, "RPA:ta "(Robotic Process Automation) ratkaisuna organisaatioille, joissa käsitellään valtavia tietomääriä. Tämä koodiriveistä koostuva, ihmisen toimintaa jäljittelevä ohjelmistorobotti käsitteli suuria datamassoja, siirtäen tietoa järjestelmästä toiseen ja etsien tiettyjä arvoja – tehtäviä, joiden voidaan ajatella olevan ihmisille lähtökohtaisesti puuduttavia . Ohjelmistorobotiikasta tulikin valtava hype muutaman vuoden ajaksi. Muistan elävästi liiketoiminta-asiantuntijoiden ihastuneet ilmeet, kun he katselivat ruudulla demoa, jossa robotti teki heidän töitään, kuten availi uusia ikkunoita ja käyttöliittymiä, haki tietoa ja täytti taulukoita. Vastaavasti vuonna 2025 eri alojen ammattilaiset ihastelevat kilpaa generatiiviseen tekoälyyn liittyviä demoja – erityisesti sosiaalisen median palveluissa kuten LinkedIn. Vaikka “RPA-hype” on jo laskenut, opettivat vuodet sen parissa muutamia kriittisiä asioita, joita monen kannattaisi mielestäni tänä päivänä tunnistaa. Erityisesti, kun kaikki ympärillä juoksevat kilpaa tekoälyn perässä. Kysy itseltäsi siis seuraavat kysymykset: Kaikki lähtee tavoitteista – miksi edes automatisoimme? Entä jos prosessin yksinkertaistaminen riittäisi? Kun otetaan uusi teknologia käyttöön, vaatii se sopeutumista ihmisiltä. Miten viestimme työntekijöille avoimesti, osallistamme ja rakennamme luottamusta? Tekoäly kehittyy koko ajan, kuten robotiikka joitain vuosia sitten. Täydellistä ja kaiken kattavaa ratkaisua ei ole. Voit lähteä nyt kokeilemaan kevyesti tai jäädä odottamaan, mikä on seuraava uusi teknologia – kumman valitset? Automaation ja teknologian on tarkoitus sujuvoittaa arkea ja vähentää manuaalista työtä. Mitä sillä kaikella vapautuneella ajalla on tarkoitus tehdä? Ne organisaatiot, jotka ottivat ohjelmistorobotiikkaa viisaasti käyttöön, osallistivat siihen yrityksen eri tasoilta ja osastoilta ihmisiä. Nämä organisaatiot myös kommunikoivat avoimesti ja realistisesti, mitä automaatiolla ollaan tavoittelemassa. Tärkeimpänä voidaan kuitenkin mielestäni pitää huolella tehtyä pohjatyötä liittyen prosessien läpikäyntiin ja automaatiotarpeiden tunnistamiseen. Samalla nämä yritykset muokkasivat organisaatiotaan vastaanottavaisemmaksi uusia teknologioita kohtaan tulevaisuudessa – ikään kuin sivutuotteena. Ohjelmistorobotiikan viisaasti käyttöön ottaneet organisaatiot loivat täysin uusia rooleja tukemaan älykkään automaation ja teknologian hyödyntämistä, josta on nyt tekoälyn aikakaudella valtava hyöty. Onnistuneiden ohjelmistorobotiikkahankkeiden tapaan myös tekoälyn integrointi osaksi yrityksen toimintoja muistuttaa enemmän shakkia kuin bingoa: voittaja on se, joka suunnittelee monta siirtoa edelle – ei se joka huutaa ensimmäisenä "bingo!". Muutosjohtajat, jotka hoitavat pohjatyön parhaiten ja joiden tekeminen on pitkäjänteistä, tulevat pärjäämään parhaiten. Tietoa kirjoittajasta Hanna Saari ( LinkedIn ) on NorthCoden CSO & osakas sekä viisaan teknologian puolestapuhuja. Hän on kokenut ammattilainen, niin teknologia- kuin rahoitusalalta, joka on erikoistunut prosessien kehittämiseen ja uusien teknologioiden, erityisesti älykkään automaation, hyödyntämiseen, saavuttaen tuloksia vaativissa rooleissa, kuten toimitusjohtajana, neuvonantajana ja hallitusrooleissa. Piditkö tästä kirjoituksesta? Tilaa ilmoitukset uusista Tekoälyfoorumin julkaisuista suoraan sähköpostiisi. Arvostamme myös valtavasti, mikäli jätät meille arvostelun Googlessa . Kiitos. 💙

🎧  Kuuntele kirjoitus alta! Tekoälyfoorumi julkaisee kaikki jutut myös audiona. Kuuntele milloin vain, missä vain – vaikka puhelimen näyttö lukittuna. Kirjoittaja: Sari Sotkas, markkinointipäällikkö "Suomalainen Superlines toteutti keväällä 2025 laajan AI Search Index -selvityksen, jossa analysoitiin 100 suurimman suomalaisyrityksen näkyvyyttä viidessä keskeisessä kielimallissa: ChatGPT, Claude, Gemini, Mistral ja Perplexity. Tulokset ovat selkeitä ja huolestuttavia: suomalaiset yritykset eivät näy tekoälyhauissa. ", kirjoittaa Sari Sotkas, markkinnoinnin ja tekoälyn kokenut asiantuntija. Lue tiivistelmä Generatiivinen tekoäly ei ole enää uusi teknologia – se on jo nyt asiakkaiden arkipäivää. Tilastokeskuksen  mukaan Suomessa 23 % väestöstä käyttää tekoälyä, ja tammikuussa 2025 USA:ssa, Isossa-Britanniassa, Kanadassa ja Australiassa tehdyn Consumer Adoption of AI Report tutkimuksen  mukaan 47 % kuluttajista käyttää jo nyt tekoälyhakuja apuna päätöksenteossa harkitessaan tuotteiden tai palveluiden ostamista. AI Search Index selvitys : Suomalaisyritykset eivät näy asiakkaiden tekemissä tekoälyhauissa. Asiakas ei enää selaa listoja, hän kysyy suoraan : Mikä on paras vaihtoehto? Ja tekoäly vastaa sen tiedon pohjalta, mitä se löytää. Jos yritystäsi ei mainita, sitä ei ole olemassa asiakkaan näkökulmasta.  Nyt on hetki varmistaa, että tekoäly löytää yrityksesi – ja suosittelee sitä. Kokenut CMO ja CEO Sari Sotkas auttaa yrityksiä työskentelemään fiksummin uusimman teknologian avulla. "Tekoälykeskustelut ovat uusi markkinointikanava – nyt on aika hyödyntää se." Tekoälyhaku on syrjäyttämässä perinteisen Google-haun Hakukäyttäytyminen on isossa murroksessa. Kuten MIT:n suomalainen professori Bengt Holmström sanoi AI Finlandin tapahtumassa maaliskuussa: “En googlaa enää ollenkaan, puhun vain ChatGPT:n kanssa”. Muutkin kuin Bengt ovat muuttaneet tottumuksiaan. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2024 suomalaisista 23 % käytti tekoälyä ja yleisin syy oli tiedonhaku. Nuoret ovat ottaneet tekoälyn käyttöön vielä laajemmin, tekoälyä käyttäneiden osuus 16 – 24-vuotiaista oli 45 % ja 25 – 34-vuotiaista 38 %.  Attestin tammikuussa 2025 USA:ssa, Isossa-Britanniassa , Kanadassa ja Australiassa tekemän Consumer Adoption of AI Report  -tutkimuksen mukaan 47 % kuluttajista käyttää jo nyt tekoälyhakuja apuna päätöksenteossa harkitessaan tuotteiden tai palveluiden ostamista. Perinteinen hakukone tarjoaa listan linkkejä ,  tekoäly taas antaa suoran vastauksen. Tämän seurauksena yritysten näkyvyys digitaalisten palveluiden hakutuloksissa ei enää riipu pelkästään hakukoneoptimoinnista. On alkanut uusi aikakausi: generatiivisen tekoälyn suositteluihin vaikuttaminen. Markkinalle nousi nopeasti kilpailija, joka jakaa linkkien sijaan selkeitä suosituksia Googlen matka maailman suosituimmaksi hakukoneeksi on ollut ainutlaatuinen  ja se on hallinnut verkon tiedonhakua jo yli 20 vuotta. Hakutulokset ovat perustuneet pitkälti Googlen hakukonealgoritmeihin ja kaupalliseen näkyvyyteen , eli maksamalla olet saanut  paikan kärjestä. Tekoälyalustat kuten ChatGPT, Claude, Gemini, Mistral ja Perplexity tarjoavat suoria vastauksia, selkeitä suosituksia ja tiivistettyjä vertailuja ilman, että käyttäjän tarvitsee klikata linkkejä tai haravoida useita sivuja ja yrittää löytää etsimänsä. Käyttökokemus muistuttaa enemmän keskustelua asiantuntijan kanssa. Tätä muutosta kiihdyttää erityisesti vaikeasti hahmotettavien tai harvoin ostettavien tuotteiden ja palveluiden tiedonhaku. Asiakas, joka etsii esim. vakuutuksia, pankkipalveluja, sähköautoja, kodin elektroniikkaa, terveyspalveluita, lääkkeitä tai teknologiaratkaisuja kysyy yhä useammin suoraan tekoälyltä: “Mikä on minulle paras vaihtoehto?” Vastaus saattaa olla kilpailija n tuote tai palvelu , ei oman yrity ksen . Eli tekoälypalvelut toimivat jo nyt asiakaspalvelijoina, markkinoijina ja myyjinä. Jos tekoäly ei mainitse yrityksen tuotetta tai palvelua, valitsee asiakas todennäköisemmin kilpailijan. AI Search Index: Suomalaisyritykset eivät näy tekoälyhauissa Suomalainen Superlines toteutti keväällä 2025 laajan AI Search Index - selvityksen , jossa analysoitiin 100 suurimman suomalaisyrityksen näkyvyyttä viidessä keskeisessä kielimallissa: ChatGPT, Claude, Gemini, Mistral ja Perplexity. Analyysin pohjana oli 3500 todellisiin Google-hakuihin perustuvaa suomenkielistä kysymystä. Tulokset ovat selkeitä   ja huolestuttavia: ●      Vain kolme yritystä (Microsoft, Posti ja Karl Fazer) sai suosituksia yli puolessa tekoälykeskusteluista. ●      Top 100 -listan viidenkymmenen pörssiyhtiön keskiarvo 22 % ●      Kaupan alan keskiarvo 23 % ●      Teollisuusyritysten keskiarvo 20 % ●      Rahoitus- ja vakuutusyhtiöiden keskiarvo 19 % ●      75 % selvityksessä tutkituista yrityksistä saa tekoälyltä näkyvyyttä vain 0–30 % hakutuloksissa, eli tekoälypalvelu ei mainitse tiedonhakijalle kyseistä yritystä, sen tuotteita tai palveluita usein lainkaan Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että suurin osa yrityksistä jää asiakkaan harkinnan ja päätöksenteon ulkopuolelle , koska tekoäly ei edes mainitse heitä. Mitä yrityksen tulisi tehdä eli miten päästä mukaan tekoälysuosituksiin? Yritysten tulisi nyt nopeasti sopeutua uuteen näkyvyyden logiikkaan. Kyse on tekoälyoptimoinnista eli generative engine optimizationista (GEO). Kun hakukoneoptimointi (SEO) tähtää hakukoneiden algoritmien ymmärtämiseen, GEO pyrkii vaikuttamaan kielimallien rakentamiin suosituksiin. Tekoälyn suosittelemaksi ei pääse sattumalta. Yrityksen tulee systemaattisesti vaikuttaa siihen, millaista ja miten helposti hyödynnettävää tietoa kielimallit löytävät yrityksestä.  Jotta yritys näkyy tekoälyn suosituksissa, sen on edettävä kolmivaiheisesti: #1 Analysoi nykytila: Miten yrityksesi näkyy tekoälyhauissa nyt? Selvitä, missä määrin yrityksesi, tuotteesi ja palvelusi nousevat esiin, kun tekoäly vastaa alan kysymyksiin. Hyödynnä esimerkiksi Superlinesin AI Search Tracker  -työkalua tai tee omia hakuja eri alustoilla ja kysymysmalleilla. #2 Suunnittele ja toteuta parannustoimet Tuota tekoäly-ystävällistä sisältöä: selkeää, keskustelevaa ja suoraan ihmisten kysymyksiin vastaavaa. Korosta asiantuntemusta, konkreettisia hyötyjä ja selkeitä eroja verrattuna kilpailijoihin. Varmista, että sisältö on julkaistu paikoissa, joita kielimallit indeksoivat tehokkaasti (esim. omat verkkosivut, blogit, asiantuntija-artikkelit ja eri forumit mistä tekoälyt hakevat myös tietoa). #3 Määrittele jatkuvat käytännöt ja seuraa kehitystä Rakenna GEO osaksi markkinointi- ja viestintästrategiaa kokonaisvaltaisesti (sis. yrityksen tiedot, tuotteet, palvelut, työnantajamielikuva, ympäristöystävällisyys, sijoittajasuhteet jne.) Seuraa näkyvyyttäsi tekoälyalustoilla säännöllisesti ja päivitä sisältöjä vastaamaan käyttäjien muuttuvia kysymyksiä. Kouluta sisältötiimiä ymmärtämään, mitä tekoäly "lukee" ja "ymmärtää" – ja miksi hyvän sisällön pitää olla aidosti hyödyllistä. Tekoälykeskustelut tarjoavat täysin uuden markkinointikanavan, ja nyt on aika hyödyntää se. Tietoa kirjoittajasta Sari Sotkas LinkedIn  toimii neuvonantajana ja asiantuntijana Superlinesissa . Sarilla on laaja kokemus markkinointi- ja toimitusjohtajatehtävistä eri toimialoilta. Hän auttaa organisaatioita hyödyntämään dataa, tekoälyä ja uusia innovaatioita fiksummin. "Olen käyttänyt tekoälyä ja edistynyttä teknologiaa markkinoinnissa, myynnissä ja asiakaskokemuksen parantamisessa jo vuodesta 2009 – silloin se vaati datatieteilijöitä ja tarkkaan määriteltyä logiikkaa. Nyt olemme uuden markkinointikanavan syntymän äärellä: tekoälykeskustelut, joita yritysten on opittava hyödyntämään." Piditkö tästä kirjoituksesta? Tilaa ilmoitukset uusista Tekoälyfoorumin julkaisuista suoraan sähköpostiisi. Arvostamme myös valtavasti, mikäli jätät meille arvostelun Googlessa . Kiitos. 💙

Tutustu tekoälyn käyttöön työelämässä. Käytännön vinkit, sovellukset ja analyysit tekoälyn vaikutuksesta työelämään Suomen johtavilta asiantuntijoilta. Työelämä TEKOÄLYFOORUMI Tekoälyyn ja työelämään liittyvät julkaisut Kolumni | Tekoälyn muutosvoima käynnistyy johdon kautta Vain 24 % suomalaisyrityksistä hyödynsi tekoälyteknologioita viime vuonna ja käyttöönoton tahti sakkaa. Mistä toivottua hitaampi kehitys johtuu? Lue Iida Lähdemäen kirjoitus aiheesta. 16.4. 3 min käytetty lukemiseen Kolumni | Tekoälykurssin 300 uniikkia harjoitustyötä paljastavat: yritysten suurin innovaatioresurssi on hyödyntämättä "Tekoälytalkoot-koulutuksen kautta nähdään selkeästi, että suomalaisen johtamisen kulttuurimuutos on väistämätön." kirjoittaa Kira Sjöberg 1.4. 4 min käytetty lukemiseen Tekoälyn eettisyys | Antihaurasta tekoälyä eettisellä innovaatiolla Miten tekoäly kääntyy arvoksi kestävällä liiketoiminnalla silloinkin, kun markkinoilla vallitsee epävarmuus ja innovaatio tuntuu sakkaavan? 13.3. 6 min käytetty lukemiseen Uutinen | YTK: Tekoäly alkaa suositella työttömille työpaikkoja Suomen suurin työttömyyskassa YTK: Tekoäly alkaa suositella työttömille työpaikkoja. YTK on julkaisemassa tekoälypalvelun syksyllä 2025. 12.3. 2 min käytetty lukemiseen Kolumni | Tekeekö tekoäly meistä tyhmiä? Mitä tapahtuu ihmisen omalle ajattelulle, kun tekoäly kykenee tuottamaan ihmistä parempaa sisältöä? Tekeekö tekoäly meistä tyhmiä? 12.3. 2 min käytetty lukemiseen Teknologia | Deep Research – viikon ihmistyötä vastaava tutkimustyö vartissa? OpenAI julkaisi Deep Research tekoälymallin kaikille maksullisille käyttäjilleen maaliskuun alussa – mistä on oikein kysymys? 4.3. 1 min käytetty lukemiseen Kasvuriihi-hanke | "Osaaminen ja osaajat on tekoälyn käyttöönottoon liittyen keskeinen pullonkaula" Kasvuriihi-hankkeen loppuraportti esittää 41 ehdotusta talouskasvun vauhdittamiseksi ja yritystoiminnan uudistamiseksi. 28.2. 2 min käytetty lukemiseen

Tutustu tekoälyn vaikutuksiin hyvinvoinnissa. Käytännön sovelluksia ja vinkkejä tekoälyn hyödyntämiseen terveyden ja arjen hyvinvoinnin tukena. Hyvinvointi TEKOÄLYFOORUMI Tekoälyyn ja hyvinvointiin liittyvät julkaisut Hyvinvointi | Elämäntapamuutos tekoälyn avulla – onko se mahdollista? Mitä onnistunut elämäntapamuutos tekoälyn avulla vaatii? Tekoälyfoorumin päätoimittaja testasi kahta sovellusta kiireisen arjen tukena. 10.3. 3 min käytetty lukemiseen

Pysy ajan tasalla tekoälyn sääntelystä ja lakialaan liittyvistä kysymyksistä. Asiantuntijoiden selkeät analyysit tekoälyn vastuukysymyksistä, tietosuojasta ja lainsäädännöstä. Juridiikka TEKOÄLYFOORUMI Juridiikkaan ja sääntelyyn liittyvät julkaisut Uutinen | Uusi maksuton verkkokurssi selventää tekoälyasetuksen koukeroita Sitra on julkaissut uuden ilmaisen verkkokurssin, jonka tavoitteena on parantaa tekoälylukutaitoa ja auttaa tunnistamaan riskejä. Lue lisää! 18.3. 2 min käytetty lukemiseen Tekoälyasetus | Tekoälylukutaidon vaatimus – ilmainen opas organisaatioille Mitä tekoälylukutaidon vaatimus tarkoittaa käytännössä ja mitä toimenpiteitä se organisaatiolta vaatii? Lue yhteenveto ja lataa opas. 17.3. 3 min käytetty lukemiseen Tutkimus | Uusimmat tekoälymallit nostavat juristien työn laatua jopa 28 prosentilla Tekoälyn kehitys näkyy juridiikan alalla. Tuore tutkimus paljastaa, kuinka paljon tekoäly voi nostaa juristin työn laatua. 5.3. 4 min käytetty lukemiseen Kasvuriihi-hanke | "Osaaminen ja osaajat on tekoälyn käyttöönottoon liittyen keskeinen pullonkaula" Kasvuriihi-hankkeen loppuraportti esittää 41 ehdotusta talouskasvun vauhdittamiseksi ja yritystoiminnan uudistamiseksi. 28.2. 2 min käytetty lukemiseen