Hae Tekoälyfoorumilta

Stanfordin oikeustieteellisen korkeakoulun tutkimuksessa lakiprofessorit pitivät tekoälyn kirjoittamia vastauksia parempina kuin kollegoidensa vastauksia 75 prosentissa vertailuista. Tulos yllätti tutkijat itsensä. Lähde: Salinas, A. ym. & Nyarko, J. (2026): Law Professors Prefer AI Over Peer Answers. SSRN, abstract 6849678. https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=6849678 Tekoälyn työ arvioitiin paremmaksi Tekoäly suoriutui opiskelijoiden tutoroinnista paremmin kuin kokeneet oikeustieteen opettajat, kertoo Stanfordin oikeustieteellisen korkeakoulun johtama tutkimus. Sokkoarvioinnissa professorit valitsivat tekoälyn tuottaman vastauksen kollegansa vastauksen sijaan noin kolme kertaa neljästä. Tutkimus Law Professors Prefer AI Over Peer Answers julkaistiin SSRN-tutkimustietokannassa toukokuun lopussa 2026. Sitä johti Stanfordin oikeustieteen professori Julian Nyarko, joka vetää korkeakoulun Legal Innovation through Frontier Technology -laboratoriota. Kirjoittajakuntaan kuuluu tutkijoita muun muassa Yalesta, New Yorkin yliopistosta ja Chicagon yliopistosta. Sokkoarviointi sopimusoikeudessa Tutkimukseen osallistui 16 sopimusoikeuden professoria 14:stä yhdysvaltalaisesta yliopistosta. Kaikki opettavat aihetta samasta oppikirjasta, mikä teki vastausten vertailusta tasapuolisempaa. Professorit laativat 40 opiskelijakysymystä, jollaisia ensimmäisen vuoden opiskelijat tyypillisesti esittävät luennon jälkeen tai vastaanotolla. Kysymykset jakautuivat neljään ryhmään: oikeustapausten ja säädösten muistamiseen, opin muistamiseen, hypoteettisiin tilanteisiin ja oikeuspoliittiseen pohdintaan. Osallistujat kirjoittivat kysymyksiin omat vastauksensa, minkä jälkeen he arvioivat yhteensä 2 918 nimettömäksi muokattua vertailua tietämättä, oliko vastaus tekoälyn vai toisen professorin laatima. Tekoäly voitti johdonmukaisesti Tulos oli selvä. Professorit pitivät tekoälyn vastauksia parempina keskimäärin 75,33 prosentissa vertailuista, ja testattujen mallien voittoprosentit asettuivat kapealle välille 75,33–75,92 prosenttia. Näin pieni hajonta viittaa siihen, ettei kyse ollut yksittäisen mallin sattumasta. Parhaat tekoälyvastaukset ylsivät samalle tasolle tutkimuksen parhaiten arvioidun ihmisopettajan kanssa. Tekoälyn vastaukset merkittiin myös harvemmin haitallisiksi tai harhaanjohtaviksi. Professorit liputtivat tekoälyn vastauksista pedagogisesti haitallisiksi vain 3,53 prosenttia, kun vastaava osuus heidän kollegoidensa vastauksissa oli 12,06 prosenttia. Tutkimuksessa käytetty tekoälymalli oli Googlen Gemini 2.5 Pro (NotebookLM:n sisällä), joka on vanhentunut, eikä sitä ole saatavilla Googlen tekoälytyökaluissa. Nykyinen kärkimalli 5. kesäkuuta 2026 on Gemini 3.1 Pro. "Olimme rehellisesti yllättyneitä" Nyarkon mukaan tulosten suuruusluokka tuli tutkijoille yllätyksenä. Hän korostaa, että kysymykset eivät olleet yksinkertaisia eivätkä vastaukset itsestään selviä, vaan moni niistä edellytti monimutkaisen aineiston yhdistelyä ja oikeudellisten käsitteiden soveltamista uusiin tilanteisiin. Tutkijat valitsivat juuri oikeustieteen, koska se vaatii harkintaa, vivahteikasta päättelyä ja kykyä toimia tulkinnanvaraisissa tilanteissa eikä pelkkää asioiden ulkoa muistamista. Yalen oikeustieteen professori ja tutkimuksen toinen kirjoittaja Sarath Sanga muotoili lähtökohdan niin, että useimmilla aloilla tekoälyä testataan kysymyksillä, joihin on yksi oikea vastaus, mutta oikeustieteessä näin ei usein ole. Kaksi vastakkaista argumenttia voivat molemmat olla päteviä. Tutkijat halusivat selvittää, yltääkö tekoäly siihen ammatilliseen tasoon, jolla juristit arvioivat toistensa päättelyä. Näin myös tapahtui. Tutkijat varoittavat kuitenkin tutkimuksen ylitulkinnasta. Heidän mukaansa löydös viittaa lähtökohtaisesti siihen, että tekoäly voi vahvistaa oikeustieteen opetusta, jos se otetaan käyttöön vastuullisesti.

Kirjoittaja: Aku Nikkola & Antti Innanen, Legit AI Oy. Lehdistötiedote, julkaistu 20.5.2026. Suomalainen yhtiö haastaa amerikkalaiset: "tekoälylakitoimisto" avoimena lähdekoodina kaikkien saataville Helsinkiläinen Legit-yhtiö (https://www.wearelegit.ai/) julkaisi tänään Lavernin, avoimen lähdekoodin legal AI -järjestelmän. Lavern sisältää 67 asiantuntija-agenttia. Tekoälyagentit keskustelevat, haastavat toisiaan, luovat asiakirjoja, tarkistavat lopputuloksia ja toimivat yhteistyössä samalla tavalla kuin moderni lakitoimisto. Järjestelmä on maailmassa ensimmäinen laatuaan. Lavernin verkkosivusto löytyy osoitteesta https://lavern.ai/. Lavern on julkaistu avoimena lähdekoodina Apache 2.0 -lisenssin alla, mikä tarkoittaa, että yritykset ja yksityishenkilöt saavat vapaasti käyttää sitä, muokata sitä, kaupallistaa sitä tai rakentaa sen päälle uutta liiketoimintaa. Tunnetuin esimerkki avoimen lähdekoodin ratkaisusta on Linux-käyttöjärjestelmä, jonka suomalainen Linus Torvalds julkaisi vuonna 1991. Linux pyörittää tänä päivänä suurta osaa maailman palvelimista, Android-puhelimista ja superkoneista. Linuxin avoimuus on tehnyt siitä yhden teknologiahistorian merkittävimmistä järjestelmistä. Juridiikan uusi suunta Anthropic julkaisi äskettäin “Claude for Legal” -työkalun, jolla maailman seuratuin tekoäly-yhtiö ilmoittautui suoraan lakialan markkinoille. Julkaisu herätti laajaa huomiota juridisella alalla. “Claude for Legal on erinomainen työkalu. Mutta se ei oikeastaan muuta kovinkaan paljoa. Se tuottaa samanlaista lakitekstiä, johon olemme tottuneet. Samanlaista juristijargonia, mutta tehokkaammin ja nopeammin. Samoin kuin useimmat legal tech -työkalut”, kertoo Antti Innanen, Lavernin kehittäjä. Innasen mukaan Lavern on rakennettu erilaisesta lähtökohdasta. Yhden tekoälyassistentin sijaan Lavern on arkkitehtuuriltaan kuin moderni lakitoimisto. Osa agenteista on erikoistunut juridiseen analyysiin. Toiset keskittyvät selkokielisyyteen, neuvottelustrategiaan tai riskiarviointiin. Tältä Lavern näyttää, kun agentit ovat hommissa. Innanen kertoo, että Lavern sai inspiraationsa juristien työstä. “Perinteisellä juristin urallani parhaat tulokset syntyivät usein silloin, kun juristit työskentelivät yhdessä muotoilijoiden, teknologien ja selkokieliasiantuntijoiden kanssa. Lavern soveltaa samaa ajatusta tekoälyyn.” Innanen tuntee lakialan sisältä päin. Hän on yksi Dottir-asianajotoimiston perustajista ja toimi sen toimitusjohtajana viiden vuoden ajan ennen kuin perusti vuonna 2020 uuden, tekoälyyn ja juridiikan palvelumuotoiluun keskittyvän yrityksen. Toukokuusta 2026 alkaen hän toimii myös Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan työelämäprofessorina ja johtaa tiedekuntaan perustettavan tekoälylaboratorion kehittämistä. Miksi Legit julkaisee Lavernin ilmaiseksi? Innasen mukaan juridiikan alalla on alkamassa avoimen tiedon aikakausi, jolloin kaikkea ei kannata omia itsellään “Uusien työkalujen rakentaminen on entistä helpompaa ja nopeampaa. Sen sijaan että yrittäisimme omistaa tai kaupallistaa kaiken, voimme kokeilla asioita ja jakaa tietoa avoimemmin. Tämä on uusi strategia maailmassa, jossa ohjelmistoja voidaan rakentaa nopeammin kuin koskaan aiemmin.” Innanen näkee avoimen lähdekoodin myös kilpailuetuna. “Linux tuli Suomesta. Ideana oli käyttää yhteisön voimaa rakentamiseen ja altistaa omat ratkaisut kritiikille. Sillä tavalla syntyi parempia järjestelmiä kuin suljetuissa malleissa. Lavern on lakialan Linux.” Linuxin tapaan Lavern ei ole itsenäinen työkalu vaan perusta, jonka varaan muut voivat rakentaa. Innanen toivoo, että muut tarttuvat koodiin, muokkaavat sitä omiin tarpeisiinsa ja rakentavat sen päälle uusia ja parempia järjestelmiä. Koko lähdekoodi on nyt saatavilla osoitteessa github.com/AnttiHero/lavern. Lisätietoa järjestelmästä saa osoitteesta www.lavern.ai. Tietoa Legit AI Oy:stä Legit AI Oy on helsinkiläinen yhtiö, joka rakentaa räätälöityjä AI-työkaluja yrityksille. Legit on erikoistunut juridiikan alan ratkaisuihin. Yhtiön ovat perustaneet Antti Innanen ja Aku Nikkola. Mediayhteydet Antti Innanen +358 45 603 8602 hello@lavern.ai antti@wearelegit.ai www.lavern.ai

Kirjoittaja: Aku Nikkola, juristi, toimitusjohtaja – Legit AI Oy Helsingin Sanomissa 10.5.2026 julkaistu artikkeli pohjautuu Aku Nikkolan, OTM, mielipidekirjoitukseen ja sitä seuranneeseen haastatteluun. Kuva ja juttu: https://www.hs.fi/visio/art-2000011963106.html. Kuoleeko juridiikan ala, kun oikeudellisesta tietotaidosta ja osaamisesta tulee kaikille avointa ja saavutettavaa? Lakien, sopimusten ja muiden oikeudellisten tekstien ymmärtäminen on koko ihmiskunnan historian ajan ollut harvojen etuoikeus. Oikeuksien tai velvoitteiden kohteen ja säännöksen välissä on aina seisonut kallis tulkki, juristi. He, jotka eivät ole itse juristeja tai joilla ei sellaiseen ole ollut varaa, ovat aina olleet heikommassa asemassa sääntöpohjaisessa yhteiskunnassamme. Ajattele vaikka sopimukseen liittyvää riitatilannetta, jossa vastakkain ovat juristi ja maallikko, peruskansalainen. Ratkaiseeko tällaisessa tilanteessa enemmän se, kumpi on oikeassa, vai se, kummalla on enemmän oikeudellista osaamista? Aivan. Tekoälyn aikakaudella juristit ovat entisestään korostaneet valta-asemaansa vedoten tekoälyn kyvyttömyyteen tuottaa, tulkita ja etsiä oikeudellisia sisältöjä. "Tekoäly ei osaa tulkita lakia!" "Älä käytä tekoälyä oikeudelliseen tiedonhakuun! "Tekoäly hallusinoi oikeustapauksia! "Älä käytä tekoälyä sopimusten tekemiseen nollasta!" Puhun kokemuksesta. Nämä ovat omia kommenttejani tekoälystä vuosilta 2022–2025. Sitten vuosi vaihtui, Claude päivittyi ja tekoäly pystyikin näihin kaikkiin. Korjattavaa tekoälyn tulkinnoissa ja teksteissä oli enää vähän, jos lainkaan. Vastaava on jo tapahtunut aiemmin ohjelmistokehityksen alalla, jossa ohjelmistokehittäjät ovat menettäneet valtaistuimensa vibekodaaville maallikoille, peruskansalaisille, joiden ei tarvitse ymmärtää koodaamisesta mitään luodakseen toimivia ja hyödyllisiä sovelluksia. Vahva avoimen lähdekoodin kulttuuri ja tiedon vapaa jakaminen ovat nopeuttaneet tätä kehitystä. Stack Overflow, GitHub, avoin lähdekoodi. Jo ennen tekoälyä tietoa ja osaamista jaettiin todella avoimesti. Lakialalla tilanne on aina ollut päinvastainen. Toisin kuin ohjelmistokehityksessä, juristit ovat tehneet itsestään tärkeitä pitämällä kaiken tiedon itsellään. Juridiikassa ei avointa lähdekoodia tunneta. Juuri siksi opetin tekoälylle suomalaisen juristin taitoja ja annoin sen kaikkien käyttöön ilmaiseksi. Mutta mikä järki tässä on? Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun joku yrittää "pilata" suljetun alan avoimuudella. Kun Linus Torvalds julkaisi Linuxin ilmaiseksi vuonna 1991, malli tuntui järjettömältä. Microsoft otti sen silti vakavasti. Vuonna 1998 vuodettiin yrityksen sisäiset muistiot, Halloweendokumentit, joissa Linux kuvattiin eksistentiaalisena uhkana ja avoimuus voimana, joka oli tukahdutettava. Linux ei tuhoutunut. Se pyörittää nykyään internettiä, pilvipalveluita ja tekoälyä. Microsoft itse käyttää myös Linuxia. Lakialan muutos on väistämätön, ja aivan kuten ohjelmistokehittäjien, myös juristien on löydettävä tarkoituksensa uudelleen. Se tuskin koskaan oli portinvartijan rooli, jollaiseksi se tuhansien vuosien saatossa kehittyi. Ohjelmistokehitystä ei pilattu. Se demokratisoitui. Juridiikkaakaan ei pilata avoimuudella. Aku Nikkola juristi, toimitusjohtaja 13. huhtikuuta 2026 Kirjoittaja on Suomen johtava tekoälyn asiantuntija juridiikan alalla. https://www.linkedin.com/in/akunikkola/ Piditkö tästä kirjoituksesta? Tilaa ilmoitukset uusista Tekoälyfoorumin julkaisuista suoraan sähköpostiisi. Arvostamme myös valtavasti, mikäli jätät meille arvostelun Googlessa. Kiitos. 💙

Pysy ajan tasalla tekoälyn sääntelystä ja lakialaan liittyvistä kysymyksistä. Asiantuntijoiden selkeät analyysit tekoälyn vastuukysymyksistä, tietosuojasta ja lainsäädännöstä. Juridiikka TEKOÄLYFOORUMI Juridiikkaan ja sääntelyyn liittyvät julkaisut

Tutustu tekoälyn teknologiaan Suomen parhaiden asiantuntijoiden johdolla. Täältä löydät kirjoituksia siitä, miten tekoäly toimii – ja miksi se toimii kuten toimii. Teknologia TEKOÄLYFOORUMI Tekoälyteknologiaan liittyviä julkaisuja 1 2

Ilmaisia käyttövinkkejä tekoälyn käytöstä ja sovelluksista Suomen johtavilta asiantuntijoilta. Löydä selkeät ohjeet tekoälyn hyödyntämiseen arjessa ja työssä. Käyttövinkit TEKOÄLYFOORUMI Tekoälyn käyttövinkit asiantuntijoilta